Siirry suoraan sisältöön

Esineistö

Kirkon esineistö on peräisin 1700-, 1800- ja 1900-luvuilta. Niihin sisältyy useita aikansa parhaiden käsityöläisten ja taiteilijoiden valmistamia esineitä: mm. vuonna 1784 valmistuneen viinikannun tekijää, turkulaista C.F. Borgströmiä pidetään A.C. Levonin ohella kustavilaisen ajanjakson parhaana kultaseppänä. Turkulainen N. Enberg maalasi vuonna 1770 valmistuneen saarnastuolin koristelun. Alttaritaulu ja ”Ristiltä alasotto”-aiheinen maalaus ovat taidokkaita tuntemattomaksi jääneen mestarin töitä. Kolmas kankaalle tehty öljymaalaus on yksinkertaisempi. Sen tekijäksi arvellaan Jonas Bergmanin oppilasta Gotthard Sweideliä. Arvokkaimmat esineet on siirretty pois kirkosta. Alttaritaulu on mahdollisesti peräisin ruukin päärakennuksessa sijainneesta kirkkosalista vuodelta 1770. Ilmeisesti saman tekijän toinen taulu esittää ristiltäottoa.

Alttaritaulu ”Ristiinnaulittu”, ”Ristiltäotto” ja kolmas taulu ”Katuva Pietari” on konservoitu 1972 tulipalon jälkeen vahadupleeraustekniikalla. Alttarikaide on tehty joko vuonna 1829 valmistuneeseen kirkkoon, tai se on peräisin päärakennuksesta. Päämuodoltaan suorakulmaista kaidetta kannattavat suoralinjaiset kulmapilarit ja sahatut, balusterimaisesti profiloidut pylväät.  Väritys ja pylväiden marmorointi on uusittu 1930-luvulla. Värityksen suunnitteli turkulainen konservaattori Karl Nygren tavoitteena palauttaa alkuperäinen väritys. Kaiteen, kirjatelineiden ja jakkaroiden verhoilun uusivat Halikon käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen opiskelijat v. 2001. Kaiteen päällinen ja polvistumistaso on pehmustettu vihreällä kankaalla.Saarnatuoli – kartanon kirkkosalista – sijaitsee kirkkohuoneen koilliskulmassa: runko neliömäinen, 6-kulmainen katos, kaide sekä harmaaksi maalatut portaat, tummanvihreä marmorointi, koristeosia maalattu kultamaalilla, kaiteessa samaa vihreää maalia kuin penkeissä.

Rungossa ja kaiteessa viisi peiliä, joissa Jonas Bergmanin maalaukset; esikuvana Rubensin ehtoollisen asettamisesta kuvaava maalaus Milanon Palazzo Brerassa. Vinopeileihin ja kahteen kapeaan peiliin on maalattu kultavärillä konsoleilla seisovat figuurit, joissa nimet: ”St Marcus”, ”St Matthaeus”, St Lucas” ja St Johannes”. Katoksen reunasta kohoavat läpikuvioiset kasviaiheiset koristelevyt, ylimpänä globus-pallo. Katostaivaaseen on maalattu pilvet, joiden alapuolelle on kiinnitetty hopeoitu Pyhän Hengen kyyhkynen.

Kuvia esineistä

Alttari ja saarnatuoli
Sakasti
Sakastin kalusteina ovat kaapistot, vaatenaulakko, pieni pöytä ja kaksi tuolia
Lampetti käsityötä 1800-luvulta
Kulmikas parvi ulottuu kirkkosalin takaosassa seinästä seinään
Pyhän hengen kyyhkynen saarnatuolin katoksessa
Kivilaatta alttarin oikealla puolella sakastin oven yläpuolella
Barokkityylinen hopeinen öylättirasia
Malja
Rokokootyylinen hopeinen viinikannu

Kuvia esineistä

Barokkityylinen hopeinen öylättirasia
Kivilaatta alttarin oikealla puolella sakastin oven yläpuolella
Pyhän hengen kyyhkynen saarnatuolin katoksessa
Turkulainen kultaseppä Nils Enberg valmisti hopeisen kalkin
Rokokootyylinen hopeinen viinikannu
Lampettien koristeelliset taustalevyt on leikattu pellistä. Maalattu tumman vihreäksi vuonna 1930
Alttari ja saarnatuoli
Sakasti
Sakastin kalusteina ovat kaapistot, vaatenaulakko, pieni pöytä ja kaksi tuolia.
Lampetti käsityötä 1800-luvulta